Sosnet: Kehysriiheen sisällytetty esitys sosiaalityöntekijän sijaisena toimivan kelpoisuuden muuttamisesta on sosiaalinen ja taloudellinen riski

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten joustavoittaminen aiotaan toteuttaa muuttamalla sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä. Jatkossa sosiaalityöntekijöiden sijaisina olisivat kelpoisia toimimaan myös sellaiset henkilöt, jotka ovat opiskelleet sosiaalityötä sivuaineena tai joiden opinnot on suoritettu avoimessa yliopistossa. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijän ammatti on sosiaalihuollon ainoa ammatti, jonka koulutusvaatimuksena ovat yliopistossa suoritetut sosiaalityön pääaineopinnot (7 §) yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinnossa (YTM/VTM).

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet pitää kehysriiheen sisällytettyä esitystä lyhytnäköisenä ja kansantaloudellisesti kalliina.

– Esitys on sosiaalihuollon asiakasturvallisuutta vaarantava ja sosiaalityön yliopistokoulutusta halventava. Lisäksi esitys haittaa merkittävästi hallituksen tavoitteena olevaa sosiaalihuollon henkilöstön työn- ja tehtävärakenteen kehittämistä, Sosnet toteaa.

Sosnet muistuttaa, että sosiaalityö on vaativaa ja vastuullista asiantuntijatyötä, jossa käytetään julkista valtaa ja tehdään tahdonvastaisia toimia.

– Sosiaalityöntekijän työ edellyttää yliopistossa suoritettuja pääaineopintoja, eikä avoimessa yliopistossa tai sivuaineena suoritettuja opintoja voi mitenkään pitää riittävinä opintoina ammatissa toimimiseen. Koulutus- ja pätevyysratkaisuissa on välttämätöntä huomioida asiakasturvallisuus, palvelujen laatu ja myös työyhteisöjen toimivuus.

Sosnet toteaa, että avoimeen korkeakouluopetukseen ei voida voimassa olevien säädösten perusteella soveltaa asiakasturvallisuutta ja opiskelun turvallisuutta varmistavia ns. SORA-säädöksiä, joihin kuuluu esimerkiksi rikostaustan selvittäminen. Tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivia opiskelijoita ei myöskään rekisteröidä, eivätkä he ole laillistettujen sosiaalityöntekijöiden tapaan aluehallintovirastojen ja Valviran ammattihenkilövalvonnan piirissä.

– Hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijäpulaan ei ole tarkoituksenmukaista hakea ratkaisuja sosiaalityöntekijän sijaisena toimivien kelpoisuusehtoja väljentämällä, Sosnet painottaa.

Sen sijaan Sosnet kannattaa keskusteluissa olevaa tehtävärakenne- ja työnjakouudistusta, kun se tehdään osaamisperustaisesti.

– Tehtävärakennetyö voi edetä vain, jos tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivalta edellytettävä koulutusvaatimus on riittävän korkealla. Sosiaalityön interventioilla puututaan ihmisen perustavaa laatua oleviin oikeuksiin, kuten itsemääräämisoikeuteen ja perhe-elämän suojaan, mikä tekee sosiaalityöstä eettisesti vaativaa yhteiskunnallista työtä. Sosiaalityöntekijät käyttävät työssänsä merkittävää julkista valtaa.

Sosnet kannattaa, että sosiaalityöntekijäpulaan haetaan aktiivisesti ratkaisuja työelämää, työoloja ja tehtävärakenteita osaamisperustaisesti kehittämällä sekä pitkäjänteisellä suunnittelulla yliopistollisen koulutuksen opiskelijamääristä.

Sosnetin kannanotto on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriöön, sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja eduskuntaryhmien edustajille. Lue kannanotto kokonaisuudessaan.

Lisätietoja
Sosnetin johtoryhmän puheenjohtaja
Sosiaalityön professori Aini Pehkonen
aini.pehkonen(at)uef.fi, p. 040 775 3202

Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen
Sosnet
sanna.lahteinen(at)ulapland.fi, p. 040 849 3033