Tilapäisten sosiaalityöntekijöiden koulutusvaatimusten madaltaminen uhkaa asiakasturvallisuutta

Hallitus on aikeissa alentaa sosiaalityöntekijän sijaisina toimivien koulutusvaatimuksia (HE 132/2024 vp).  

Jatkossa sosiaalityöntekijän sijaisina voisi toimia myös avoimessa yliopistossa tai sivuaineena sosiaalityötä opiskelleet. Näistä opinnoista puuttuu kuitenkin sosiaalityön ammatillisten taitojen kannalta keskeisiä opintoja. Lisäksi esitetään, että käytännön harjoittelun voisi korvata työnantajan arvioimalla riittävällä työkokemuksella.

Lakiesitys vaarantaa asiakasturvallisuutta sekä väheksyy sosiaalihuollon asiakkaita ja työntekijöitä.

Lakia ei voida pitää hyväksyttävänä huomioiden asiakkaiden oikeudet, palvelutarpeet ja sosiaalityöntekijän työn luonne ja vaativuus. Sosiaalityössä käytetään merkittävää julkista valtaa ja puututaan ihmisen perusoikeuksiin. Työ edellyttää laaja-alaista yliopistollisiin opintoihin perustuvaa osaamisperustaa.

Muutosta perustellaan hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijäpulalla, vaikka lakiesitys ei ole tuottamassa pitkän aikavälin ratkaisuja ongelmaan. Yliopistot ovat lisänneet sosiaalityön koulutusmääriä tuntuvasti ja tarvittava määrä työntekijöitä on saatavissa ilman koulutusvaatimusten madaltamista. Ratkaisuja pitäisikin etsiä siihen, miten hyvinvointialueet saavat rekrytoitua päteviä työntekijöitä.

Työvoimapulaa on myös monista muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja psykologeista. Näiden osalta työvoiman saatavuutta on kuitenkin ratkottu muilla tavoilla.

Hyvinvointialueiden vaikeudet rekrytoida sosiaalityöntekijöitä ei helpota, kun laillistettujen sosiaalityöntekijöiden työmäärä kasvaa heidän ohjatessaan ja valvoessaan sijaisina toimivia oman työnsä ohella. Tästäkin syystä sosiaalityöntekijät pohtivat jo nyt työpaikan ja alan vaihtamista.

Kelpoisuuksilla kikkailemisen sijasta hallituksen ja hyvinvointialueiden pitää kääntää katseensa sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen aidosti vaikuttaviin tekijöihin: työoloihin, työnjakoon, kohtuulliseen asiakasmäärään ja hyvään johtamiseen.

Sosiaalihuollossa kustannussäästöt muodostuvat osaavan henkilöstön ja vaikuttavan työn tuloksena. Sosiaalityön asiakkaat ansaitsevat sen, että heidän asioitaan hoitavilla työntekijöillä on vaativien työtehtävien edellyttämä riittävä ammattitaito, jotta asiakkaiden oikeudet hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun toteutuvat.

Tutustu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annettuun Sosnetin lausuntoon.

Sanna Lähteinen, koulutuspäällikkö
Aini Pehkonen, puheenjohtaja
Heli Valokivi, varapuheenjohtaja
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet